Jokin aika sitten (22.9.) kirjoitin digitalisaation tuomista muutoksista ja mahdollisuuksista. Silloin esittelin 5 eri vaihtoehtoa, joilla voi siirtyä analogisesta (eli paperisesta) prosessista digitaaliseen. Aihe herätti keskustelua ja poiki jatkoblogin aiheen. Olisiko paras tapa toteuttaa tehokkaita prosesseja kokonaan ilman paperia? Miten se onnistuu? Miksi paperi sitten edelleen on niinkin suosittua, vaikka paperittomasta toimistosta on haaveiltu jo ikuisuuksia?

Johtaminen = määrätietoista yhdessä kulkemista kohti sovittuja päämääriä ja tavoitteita. Se on ihmisten organisointia ja sosiaalista vuorovaikutusta siten, että jokainen voi antaa parastaan yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Digitalisaatio ei horjuta johtamisen perusperiaatteita, vaan antaa sille omat erityispiirteensä.

Vielä hetki sitten digitalisaatioksi miellettiin lähinnä nuoremman sukupolven suosimat sosiaalisen median kanavat ja niiden päivittäminen näppärästi hienojen älypuhelinappsien avulla. Nyt todellisuutta on se, että digitalisaatio saavuttaa myös perinteiset toimialat. Tätä pohti myös Anni Ronkainen, Keskon Chief Digital Officer kirjassa Digitalisaatio – Yritysjohdon käsikirja.

Olemme kirjoittaneet digitalisaatiosta ja siihen liittyvistä teemoista blogissamme jo useaan otteeseen. Esimerkiksi digitoinnin ja digitalisoinnin eron määrittelimme tässä postauksessa. Nyt ryhdymme sanoista tekoihin.

Olet varmasti jo kuullut big datasta, suomalaisittain massadatasta. Sen määrittely ei ole sen helpompaa kuin aiemmin mainitun IoTin.

Se mikä oli ennen scifiä on nyt arkirutiinia. Puhutaan siis Internet of Things’stä, asioiden Internetistä eli IoTista. Gartner-tutkimusyhtiön määritelmän mukaan: ”IoT on verkosto, jossa fyysiset objektit sisältävät teknologiaa, joka voi kommunikoida tai olla vuorovaikutuksessa sisäisen tai ulkoisen ympäristön kanssa.”

Pilvipalveluiden kanssa on käynyt ”ei nähdä metsää puilta” –ilmiö. Termiä viljellään niin ahkerasti, ettemme enää kiinnitä siihen huomiota.

Vuonna 2015 on olemassa enemmän erilaisia viestintävälineitä ja –tapoja kuin koskaan aiemmin. Arkielämässä viestit kulkevat kätevästi niin meilin, WhatsAppin kuin Facebookin kautta. Työpaikalla meilit riittävät työkavereiden kanssa viestimiseen ja tapaamisten sopimiseen asiakkaiden kanssa. Jotkut asiat kuitenkin vaativat edelleen kirjeiden postittamista, rahtikirjojen toimittamista tai sopimusten arkistoimista. Vai vaativatko? Olisiko jo mahdollista käyttää arjessa välttämättömiksi vakiintuneita digitaalisia keinoja myös työelämässä viestien välittämiseen?