Millainen on hyvä johtaja?

Johtamistyylejä on yhtä monta erilaista kuin johtajaa. Niiden arvottaminen paremmuusjärjestykseen riippuu organisaatiosta, ihmisistä, toimialasta, tähtien asennosta ja niin edelleen.

Vahvuuksien ja heikkouksien tunnistaminen

Hyvällä johtajalla on kuitenkin oltava tiettyjä ominaisuuksia ja taitoja, jotta johtaminen onnistuu. Yksi tärkeimmistä asioista on mielestäni kyky tunnistaa jokaisen työntekijän vahvuudet ja heikkoudet. Sen jälkeen suurin työ on enää valjastaa nämä yrityksen hyötykäyttöön.

Marcus Buckingham esitteli jo vuosia sitten yksinkertaisen tavan saada työntekijä kertomaan (huomaamattaan) vahvuuksistaan ja heikkouksistaan. Aloitetaan positiivisen kautta eli vahvuuksista. Kysy työntekijöiltäsi tai alaisiltasi joskus ”Mikä on ollut paras päivä töissä viimeisten 3 kuukauden aikana?”

Kuuntele vastaus huolellisesti, niin saat selville millaisista työtehtävistä henkilö nauttii ja miksi. Vahvuus ei välttämättä ole asia, jossa työntekijä on jo paras, vaan se voi olla myös tehtävä, jota työntekijä tekee mielellään ja sitä kautta harjaantuu siinä vielä mestariksi.

Sama toimii myös heikkouksien suhteen. ”Mikä on ollut huonoin päivä töissä viimeisten 3 kuukauden aikana?” Vastaus ei välttämättä tarkoita, että henkilö olisi surkea juuri siinä tehtävässä, vaan se voi olla jokin energiasyöppö homma. Jotain sellaista, minkä työntekijä osaa kyllä, mutta sitä ei vain huvita jostain syystä tehdä, jolloin aika ja energia kuluvat kyseisen tehtävän välttelyyn.

Oppimistyylien tunnistaminen

Se ei riitä, että johtaja tunnistaa työntekijöidensä vahvuudet ja heikkoudet. Hänen on tunnistettava myös kunkin oppimistyyli, jotta heikkouksia voidaan vahvistaa. Ensi alkuun tämä saattaa kuulostaa työläältä, mutta onneksi oppimistyyleissä on vain pääasiassa kolme vaihtoehtoa.

Analyyttinen oppija

• jäsentelee asiat pienempien palasien kautta
• haalii paljon informaatiota
• haluaa tietää aiheesta kaiken mahdollisen, jotta on mukavuusalueellaan
• lukee annetut materiaalit, käy kurssit, tekee muistiinpanot – ja haluaa silti lisää infoa

Tekemällä oppija

• oppii yrityksen ja erehdyksen kautta, ei ennakkomateriaaleja lukemalla
• esimiehenä anna tekijälle tilaa harjoitella (ja tehdä virheitä)

Näkemällä oppija

• tärkeää nähdä koko suoritus/prosessi/kokonaisuus
• tällainen oppija haluaa ymmärtää, miten eri asiat vaikuttavat toisiinsa ja siten kokonaisuuteen
• ei ole innokas tekemään ennen mallisuorituksen näkemistä

Henkilöllä voi olla yhdistelmä erilaisia oppimistyylejä, joista pääpiirteet ovat kuitenkin tunnistettavissa.

Hyvä johtaja ei yritä saada kaikkia alaisiaan samaan muottiin. Johtajan kallisarvoissin resurssi on aika, eikä sitä kannata käyttää ihmisten tai oppimistyylien muuttamiseen. Aika on syytä sijoittaa siiten, miten jokaisesta tekijästä saa osaamisen parhaiten esiin ja valjastettua yrityksen hyötykäyttöön. Johtajan mallia ei välttämättä kannata ottaa Oy Firma Ab:ltä.