Tiedonkulun haasteet
Vuonna 2015 on olemassa enemmän erilaisia viestintävälineitä ja –tapoja kuin koskaan aiemmin. Arkielämässä viestit kulkevat kätevästi niin meilin,...
Moikka,
Asiakirjat ovat keskeisiä organisaation toiminnalle. Niihin kertyy tietoa, niillä jaetaan tietoa. Niitä luodaan, kopioidaan, skannataan, editoidaan. Niitä tallennetaan, etsitään, lähetetään, vastaanotetaan, tulostetaan. Asiakirjoilla luodaan mielikuvia. Iso osa tietotyöläisen työajasta kuluu asiakirjojen kanssa, tunteja päivässä.
Tavassa käsitellä asiakirjoja näkyy myös tekijänsä kädenjälki. Sekä hyvässä että pahassa. Laadukkaat asiakirjat tuovat organisaatiolle kilpailuetua. Huolimaton suhtautuminen altistaa organisaation turhille riskeille.
Document Housen missio on tuoda älyä asiakirjoihin sen elinkaaren eri vaiheissa.
Ota yhteyttä alla olevalla lomakkeella, niin käydään teidän tilannetta läpi.
ps. erityisen tärkeätä on varmistaa, että asiakirjan elinkaari lähtee heti alusta alkaen oikealle polulle - myöhemmässä vaiheessa alun virheitä on vaikea korjata.
Se mikä oli ennen scifiä on nyt arkirutiinia. Puhutaan siis Internet of Things’stä, asioiden Internetistä eli IoTista. Gartner-tutkimusyhtiön määritelmän mukaan: ”IoT on verkosto, jossa fyysiset objektit sisältävät teknologiaa, joka voi kommunikoida tai olla vuorovaikutuksessa sisäisen tai ulkoisen ympäristön kanssa.”
IoTille ei oikeastaan vielä ole tarkkaa määritelmää. Se pitää sisällään paljon, eikä kukaan ole vielä rajannut, mitä kaikkea siihen kuuluu tai ei kuulu. Yhteistä eri määritelmille on kuitenkin tiedon liikkuvuus asiasta/esineestä/objektista muihin suuntiin. Tiedon hyödyntämisen mahdollisuudet ovat rajattomat.
Bisnesmaailmassa asiat ovat kuuluneet jonkinlaiseen verkkoon tai verkostoon jo jonkin aikaa – ja nyt puhutaan muistakin kuin tietokoneista ja puhelimista. Myös valaistusjärjestelmät, ovien lukitukset ja turvallisuusjärjestelmät ovat verkossa. Ja niin myös printterit, toimistoista tutut monitoimilaitteet. Kyllä vaan, ne ovat olleet osa IoTia jo ennen kuin olet kuullut koko hypetermistä.
Monilla organisaatioilla on jo kokemusta siitä, miten työnkulkuja voidaan automatisoida suoraan monitoimilaitteelta, miten paperinen informaatio saadaan digitaaliseksi tiedoksi suoraan eri järjestelmiin ja miten metatiedot helpottavat tiedon syöttämistä ja hakemista. Tämä kaikki on ollut jo pitkään mahdollista. Pian siitä tulee välttämätöntä.
Koska monitoimilaitteet ovat olleet käytössä ja kytkettynä Internetiin jo pidempään, olisiko mahdollista että IoT voisi ottaa sieltä mallia kehityskaarelleen? Millaisia asioita IoTin käyttäjät ja kehittäjät voisivat ottaa huomioon uudella aikakaudella?
Lisää vinkkejä ja selitykset e-kirjassamme: Mitä IoT voi oppia MPS:stä? Niiden avulla IoT ei jää sinun kohdallasi vain hypeksi ja hidastuttajaksi, vaan luot sillä mahdollisuuden bisneksellesi.
Vuonna 2015 on olemassa enemmän erilaisia viestintävälineitä ja –tapoja kuin koskaan aiemmin. Arkielämässä viestit kulkevat kätevästi niin meilin,...
Olet varmasti jo kuullut big datasta, suomalaisittain massadatasta. Sen määrittely ei ole sen helpompaa kuin aiemmin mainitun IoTin.
Keskustelu monitoimilaitteista siirtyy nykyään yhä useammin laitteista prosessien tehostamiseen ja työnkulkuihin. Se on hyvä niin, koska ne ovat...